Käytiin ystävänpäivänä molempien koirien kanssa verikokeissa: Muikulla oli tämän vuoden ensimmäinen (kaikkiaan neljäs) maksakontrolli ja Jiippi tarvitsi rokotukset. Jiipiltä ei ole koskaan tsekattu verikokeita, joten halusin kurkata nekin. Siltä otettiin jonkinlainen terveystarkastuksen verikoepaketti ja se oli onneksi kaikilta osin kunnossa.
Muikulla sen sijaan bilirubiini on ollut kesästä lähtien nousussa ja ylitti nyt ensimmäistä kertaa hienoisesti viiterajat. Bilirubiinin nousu ja albumiinin lasku ovat ainakin Muikun tapauksessa ymmärtääkseni ne tärkeimmät mittarit maksan suhteen. Eläinlääkäri suositteli siksi siklosporiinin (Atopica Vet) palauttamista vuoden takaiseen annokseen eli nykyisen 1 kapseli/vrk sijaan annos on jatkossa taas 2 kapselia/vrk. Tässä tuli myös hyvin esiin nyt se syy, miksi joudutaan ravaamaan eläinlääkärillä vähintään 4 kk:n välein: Näin pystytään seuraamaan arvojen muutoksia ja tekemään korjausliikkeitä lääkitykseen. Seuraava kontrolli meillä on nyt tosin jo kahden kuukauden kuluttua.

Edesmenneen Norpan luusto-ongelmat ovat muuten alkaneet tuntua helppohoitoisilta ja ennen kaikkea edullisilta. Kinnertähystys oli kertapaukkuna kallis, mutta pidemmän päälle… Koipihuollot pari kertaa vuodessa ja kipulääkekuurit tarvittaessa olivat aika pientä verrattuna muutaman kuukauden välein verikokeissa ravaamiseen – Muikun lääkityksestä puhumattakaan. Vaikka kuinka olisi koirien kuluihin varautunut, niin enpä ole osannut tällaiseen varautua. Onnea on vakuutus. Muikun kanssa ei onneksi tarvitse miettiä ulkoilukäytänteitä samalla tavoin kuin Norpan kanssa aikoinaan. Tosin kaksi Atopica-kapselia vuorokaudessa tuo omat haasteensa, koska Atopica tulee antaa vähintään kaksi tuntia ennen tai jälkeen ruuan. Yhden kapselin kanssa se on onnistunut kätevästi aamuisin, mutta nyt tulee keskelle päivää myös aikataulutettavaa. Eläinlääkäri totes kuitenkin (onneksi), että 12 h väli ei ole hänen nähdäkseen ihan niin ehdoton. Toki se olisi varmasti lääkityksen kannalta ideaalein, mutta käytännössä arjessa haastava huomioiden vielä ruuankin sijoittelun. Yksinasuvana joutunee hyödyntämään hoitajia tukiverkostoista entistä enemmän.
Hartaasti toivon, että bilirubiini saadaan aisoihin. Sen kohoaminen (ja mahdollinen albumiinin laskeminen) ilmeisesti kertoo maksatulehduksen aiheuttamien maksamuutosten etenemisestä lääkityksestä huolimatta. Parhaassa tapauksessa tuo pienempi annos ei vain ole ollut riittävä, huonoimmassa tapauksessa lääkitys ylipäätään ei ole sittenkään kovin tehokas Muikun kohdalla. Ei nyt kuitenkaan vielä maalailla piruja seinille, vaikka oli tämä taas takaisku ja väkisin herää ajatus, että miksi elo koirien kanssa on jatkuvaa kamppailua niiden terveyden suhteen…
Muikku voi onneksi hyvin ja virtaa riittää – ehkä jopa enemmän kuin aiemmin. Neiti on alkanut silmän välttäessä kiipeillä pöydillä ja pölliä ruokaa. Hää on myös löytänyt sisäisen sorsakoiransa tai ainakin kuvittelee olevansa kulmakunnan sorsien kauhu. Lisäksi Muikku keksii allekirjoittaneelle säännöllisesti pientä puuhaa muun muassa levittelemällä ja silppuamalla mainoskorin sisällön ympäri kämppää. Noh, suotakoon hälle tiettyjä vapauksia enkä jaksa ottaa tuollaisia pikkujuttuja niin vakavasti. 😄 Olen itse ollut vähän hämilläni varsinkin ahneuden ajamasta pöydille kiipeilystä, mutta eläinlääkäri ei muutoksia pitänyt vakavana, kun ruokahalua löytyy, koira on iloinen itsensä ja painokin on pysynyt vakaana. Atopican haittavaikutuksissa mainitaan yliaktiivisuus, että liittyvätkö sitten siihen, onko olo parantunut vai onko Muikusta vain tulossa äitinsä tassunjäljissä ahne seniori.
Taas eletään siis hienoisessa epävarmuudessa tulevan suhteen, vaikka tällä hetkellä kaikki onkin päällisin puolin hyvin ja Muikku elää lääkitystä lukuunottamatta normaalia, täyttä koiranelämää. Oli ehkä paras päätös koskaan ottaa etäisyyttä tiettyihin asioihin erityisesti koiramaailmassa: On alkanut löytyä aikaa ja energiaa ihan eri tavalla niin omiin koiriin kuin muuhunkin. Alkuvuoteen on mahtunut esimerkiksi uintitekniikkakurssi, mikä on ollut huisin hauskaa. Ihan en ole niin paljon osannut koirasomen seuraamisesta irroittautua kuin oli ajatuksena, mutta pikkuhiljaa… Viime viikkoina olen sentäs alkanut valikoida, mitä haluan nähdä ja mitä en. Ennen kaikkea olen alkuvuoden aikana kuitenkin saanut useampia uusia tuttavuuksia ja löytänyt uudelleen piireihin, mitkä ovat toimineet hyvänä herätyksenä sille, millaisia yhteisöjä ja ihmisiä haluan ympärilleni. 😊

Ei kommentteja